Terveppä terve!
Oon nyt auttamattomasti myöhässä näiden blogitekstin kanssa, mutta pilkon tän nyt muutamaan osaan. Ensimmäisenä vuorossa siis Fallas, josta sanoinkin jo viime tekstissäni. Fallas on Valenciassa vuosittain maaliskuussa järjestettävä suuri katujuhla. Fallaksen aikaan kaupungissa järjestetään lukuisia ilotulituksia sekä päivällä että illalla noin kolmen viikon ajan. Lisäksi paikallisilla on paukkupommeja, joita he heittelevät puistoissa ja kaduilla. Paikalliset alkavat valmistautumaan Fallakseen jo heti maaliskuun alussa, mutta varsinainen Fallas, jota myös lukuisat turistit tulevat katsomaan, järjestetään maaliskuun puolenvälin tienoilla.
Itse aloitin varsinaisen Fallaksen juhlimisen torstaina, kun menimme tyttöjen kanssa katsomaan valoshowta ja sen jälkeen kiersimme muutamia pubeja. Viikonlopun aikana ehdin kokea varmaankin kaikki Fallakseen kuuluvat tärkeimmät elementit. Kävimme seuraamassa päiväilotulituksia, joista ei varsinaisesti näkynyt mitään, mutta melua ja savua oli senkin edestä. Näin myös useampana iltana ilotulitukset, jotka olivat todellakin vertaansa vailla. En ole ikinä nähnyt sellaisia ilotulituksia kuin täällä; ensinnäkin ilotulitteita oli paljon ja toisekseen niiden ampuminen oli suunniteltu todella tarkasti, joten ei voinut muuta kuin ihailla sitä värien loistoa yön pimeää taivasta vasten. Kokeilimme toistamiseen myös katubileitä, mutta varsinaisena hulinaviikonloppuna ihmisiä oli kuitenkin niin paljon, että siellä oli hankala liikkua, jonka vuoksi emme jaksaneet reivata kovin kauaa. Paluumatkalta ostetut churrot lämmittivät kuitenkin mieltä, ne olivat ehkä parhaat tähän asti maistamani churrot!
Fallaksessa juhlaa riitti siis aamusta iltaan ja ehdimme myös seuraamaan muutamia kulkueita. Esimerkiksi yksi suuri kulkue johti Neitsyt Marian kukistuspaikalle. Kulkueissa ihmiset pitivät omia kansallispukujaan ja olivat muutenkin hyvin laittautuneita. Lisäksi kiertelimme katsomassa eri Fallas-hahmoja, joita oli pystetetty ympäri kaupunkia. Fallas-hahmojen kohtalo on kuitenkin karu, sillä kaikki poltetaan Fallaksen päätyttyä. Kuuleman mukaan hahmojen tekeminen on paikallisten taitelijoiden hommaa ja lähitalon asukkaat usein sponsoroivat hahmoa, joka on heidän talonsa lähettyvillä.
Viimeisenä Fallaksen päivänä kävimme katsomassa myös härkätaistelua, koska härkätaistelut kuuluvat keskeisesti Fallaksen aikaan. Lisäksi liitän härkätaistelut vahvasti espanjalaiseen kulttuuriin, joten halusin siitäkin syystä käydä katsomassa omin silmin tapahtumaa, kun siihen tarjoutui tilaisuus. Olin ehkä hieman järkyttynyt siitä, että härkä todella tapettiin ottelun päätyttyä. Katsomassani esityksessä yhteensä kuusi härkää laitettiin lihoiksi, mielestäni vähempikin olisi riittänyt. Yksi matadoreista oli selkeästi taitavin, jonka vuoksi yleisö hurrasikin hänelle valkoisia liinoja heilutellen ja palkinnoksi hyvästä ottelusta hän sai kunniaa ja härältä leikattiin hänelle korva osoituksena hyvästä työstä. Härkätaistelu oli mielenkiintoinen kokemus, mutta en silti välttämättä lähtisi uudestaan seuraamaan, sillä periaatteesta en haluaisi tukea tuollaista toimintaan. Ymmärrän kyllä, että osalle espanjalaisista se on tärkeä osa kulttuuria, jonka vuoksi sitä ei haluta lopettaa.
Fallaksen päätyttyä oli aika palata normaaliin arkeen. Viikonpäivät meinasivat ensin mennä aivan sekasin, sillä Fallaksen takia viikonloppu oli venynyt miltei viikon pituiseksi lomaksi. Kävin myös Fallaksen aikaan juoksemassa puistossa, joten jatkoin kunnon kasvattamista myös Fallaksen jälkeen. Maaliskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna kävimme myös rimpsuttelemassa. Testasin taas uutta baaria, jossa en ollut aikaisemmin ollut. Viikonloppuna menimme myös käymään Valencian eläinpuistossa. Eläinpuistossa jo aloin tuntemaan kurkussani pientä kipua, mutta toivoin, että se olisi mennyt nopeasti ohi. Sunnuntaina luin vielä tuleviin luentokuulusteluihin tarvittavat diat läpi ja päätin huvin vuoksi mitata myös kuumeen. Huomasin kuitenkin, että mittari näytti melko korkeita lukemia, joten jäin vuodelepoon. Kuumeen takia en päässyt maaliskuun vikalla viikolla ollenkaan kouluun ja hyvä urheiluputkikin katkesi. Onneksi sain itseni kutakuinkin terveeksi, jotta pääsin aloittamaan pääsiäislomareissuni hymyssä suin!
Palataan ensi teksissä pääsiäislomareissuni kuulumisiin. Mikäli mikään tauti ei tällä kertaa yllättäisi minua, niin yritän kirjoitella seuraavan tekstin mahdollisimman pian :)
