keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Ensimmäisiä tunnelmia uudesta kotikaupungista

Moi!

Yritän nyt kiriä vähän tätä vauhtia, ettei tarvitse monta kuukautta vanhoista asioista kirjoitella tänne. Kerron alla kuulumisiani toukokuun alusta noin kesäkuun puoliväliin saakka.

Asettauduin asumaan siis Mikkeliin toukokuun alusta alkaen. Toukokuun vietin oikeastaan Mikkelissä kuin tatti, sillä musta tuntui, että olin ennen muuttamista reissannut koko ajan paikasta paikkaan ja elin matkalaukusta :D Mikkeli oli mulle jo jokseenkin tuttu kaupunki, sillä olen viettänyt täällä jonkin verran aikaa viime vuosina. Näin ollen muutto Mikkeliin ei tuntunut mitenkään pelottavalta, vaan oikeastaan aika mukavalta!

Elämä Mikkelissä alkoi hyvällä rutiinilla, kun aloitin työnteon. Lisäksi olin hommannut itselleni saliohjelman, jota noudatin orjallisesti koko toukokuun. Kävinkin neljä kertaa viikossa salilla ja sen lisäksi ainakin kerran viikossa juoksemassa. Pidensin myös karkkilakkoani jatkumaan toukokuun yli, jotta treeni purisi tehokkaammin. Kävin myös kokeilemassa seinäkiipeilyä. Se oli ensimmäinen kerta, kun olen kiipeillyt kunnon valjaiden kanssa. Viikonloput ja arki-illat kului toukokuussa aika pitkälti viimeisten koulutöiden parissa. Mutta nyt voin huokaista helpotuksesta, sillä kaikki kurssit oikiksen osalta on suoritettu ja niistä on saatu jo arvosanatkin!

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä päätin ansaitusti lopettaa karkkilakkoni. Juhlistimme samalla kurssien suorittamista ystäväni kanssa sangrian merkeissä sekä lähdimme katsomaan, miltä näyttää Mikkelin yöelämä. Kesäkuussa päätin muuttaa liikuntatottumuksiani, koska huomasin, että Mikkelissä järjestetään juoksutapahtuma heinäkuun alussa. Aion osallistua puolimaratonille, sillä olen haaveillut jo pitkään osallistuvani johonkin juoksutapahtumaan. Nyt pääsenkin toteuttamaan itseäni Mikkelissä. Yritän käydä salilla kolmesti viikossa. Salitreenin lisäksi pyrin myös juoksemaan muutaman kerran viikossa. Olen asettanut itselleni tavoiteajaksi 2 tuntia. Kävin ensin pienellä testilenkillä ja ainakin 11 kilometrin lenkki sujui reilu tunnissa. Sen sijaan testilenkkini kokonaisesta puolimaratonista osoitti, että tavoitteeni lienee liian optimistinen :D Voin kuitenkin vedota siihen, että aluksi ilma oli läkähdyttävän kuuma ja loput 10 kilometriä lenkistä juoksentelinkin pitkin Mikkelin katuja ukkosen ja sateen piiskatessa minua, joten en välttämättä pystynyt parhaimpaani. En ole ikinä juossut puolimaratonia, joten jalkani olivat myös puhki lenkin jälkeen.

Kesäkuun ensimmäinen viikko kului taas normaaleissa arkirutiineissa. Perjantaina lähdin käymään kotikotona, sillä menin vanhempieni kanssa käymään erään sukulaiseni syntymäpäivillä lauantaina. Juhlien jälkeen rentouduin mökillä hyvän ruoan ja saunomisen parissa. Heitin myös talviturkinkin. Ajattelin, että järvi olisi vielä superkylmää, mutta yllätyin, että se olikin ihan siedettävää.

Kesäkuun tokalla viikolla arkipäivät kuluivat perusrutiinin mukaisesti; töitä, urheilua ja hieman myös graduaiheen pohtimista.


Ensi kerralla lisää kesäkuun puolivälin tapahtumista ja siitä eteenpäin!

~ Tiia

Uuden kotikaupunkini hieno kirkko.

Minä kiipeilemässä.

Äitienpäivälounaan herkkubuffet oli mieleeni.

Perustin myös oman parvekepuutarhan ja tässä osa kasveistani.

Metsää istuttamassa.
Tässä minä ja männyn taimet.

Omppupuut kukkivat kauniisti!

Tällaista herkkua tarjoillaan Mikkelin torilla, suosittelen!

Käyn lounaalla Mikkelin kesäkampuksella, jossa on Kelan tukema opiskelijaruokailu. Hinta-laatusuhde muy bien!

Tällaisten pikkuveijarien kasvua on ilo seurata.

Burgertime!


sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Grenoble, Rollolaiffin loppu ja Helsinki-vappu

Moikka!

Nyt on taas korkea aika katkaista blogihiljaisuus. Viimeisimmän tekstin julkaisin huhtikuun puolivälissä odotellessani lentoa lähteväksi ystäväni luokse. Lentoni Rovaniemeltä Helsingin kautta Geneveen piti sujahtaa viidessä tunnissa, mutta yllättäen tuli mutkia matkaan ja saavuin määränpäähäni seitsemän tuntia aikataulusta myöhässä.

Tarkoituksenani oli viettää päivä Sveitsin Genevessä ystäväni kanssa, mutta vietinkin päivän Helsinki-Vantaan lentokentällä, sillä en ehtinyt jatkolennolle Helsingistä Geneveen. Onneksi sain lentoyhtiöltä ruokailuun lipukkeen ja sittemmin myös avokätisen korvauksen myöhästymisen vuoksi. Korvaus kattoikin lennot sekä ruokailuni kohteessa, joten myöhästyminen ei enää jälkikäteen harmittanut niin paljoa minua. Ikävintä oli varmaankin se, että ystäväni oli matkustanut minua varten Geneveen, mutta joutuikin viettämään koko päivän kaupungissa yksin, kun minä päivystin Helsinki-Vantaan lentokentällä. Pääsimme kuitenkin illalla junalla varsinaiseen kohteeseen eli Ranskan Grenobleen.

Seuraavana päiväni en saanut vieläkään tasattua edellispäivästä aiheutuneita univajeita, vaan lähdimme aamuvarhain kohti Alppeja. Oli kyllä sen arvoista herätä aikaisin, sillä en ole ikinä ollut sellaisissa vuoristomaisemissa, missä olin silloin. Seitsemän kilometrin päästä laskettelukeskuksesta ruoho vihersi ja lunta oli vain paikka paikoin. Laskettelukeskuksessa oli kuitenkin lunta mielin määrin. Suuntasimme alarinteiltä kohti huippua ja laskettelumme tapahtui pääasiassa pilvien yläpuolella. Maisemat olivat aivan mahtavat ja kuvat eivät pystyneet mitenkään välittämään sitä, miten silmä näki maisemat oikeasti! Päivän päätyttyä laskeuduimme alaspäin rinteitä, jotka olivat aivan sohjoiset. Ihmiset olivat muodostaneet miinakentän rinteiden varsille ja se teki laskemisesta entistä hankalampaa. Sohjoinen rinne vei viimeisetkin voiman rippeet ja olin aivan väsynyt, kun vihdoin pääsin alas asti. Ylempänä aurinko ei vielä samanlailla sulattanut rinteitä, mutta alhaalla rinteet olivat miltein laskukelvottomia. Laskettelun jälkeen huomasin, että naamani oli hieman punakka, mutta ajattelin sen muuttuvan rusketukseksi, sillä olin laittanut aurinkorasvaa, jossa suojakerroin oli 50. Noh, seuraavana päivänä huomasin, että toinen ohimoni oli täysin palanut ja punainen, mutta onneksi sain meikin avulla naamani näyttämään normaalilta. Päästyäni takaisin Suomeen naamani alkoi myös kuoriutua. Opin reissun aikana, että Alpeilla aurinko on siis erittäin voimakasta! Minulle ei ole tyypillistä palaa auringossa, mutta Alpeilla se onnistui aivan huomaamattani.

Laskettelureissun jälkeisenä päivänä kaverini piti minulle kaupunkikierroksen Grenoblessa. Menimme maisemahissillä ihastelemaan kaupunkia ylhäältä. Maisemat olivat jälleen todella hienot, sillä aurinkoista kaupunkia kehysti lumihuippuiset vuoristot. Päätimme kävellä takaisin alas. Matkalla poikkesimme hylättyyn yliopistorakennukseen, joka oli ilmeisesti nuorison suosiossa; he kuuntelivat musiikkia ja ottivat aurinkoa katolla. Emme ensin meinanneet uskaltaa sisään, mutta päätimme sitten seurata kahta tyttöä, sillä he näyttivät tuntevan paikan. Paikka oli sisältä spraymaalin peitossa ja ikkunat sekä ovet oli hajotettu. Sisällä oli myös pidetty nuotioita. Paikka oli todella karmiva, mutta jotenkin myös kiehtova. Kävimme rakennuksesta vain murto-osan läpi, koska osa paikoista näytti liian pelottavalta. Kaupunkikierroksen kruunasi paikallisessa ravintolassa nautittu maukas ruoka hyvän viinin kera. Seuraavana päivänä pakkasinkin taas matkalaukkuni ja matkasin takaisin Suomeen.

Rovaniemellä myin kiireen vilkkaan huonekaluja pois muuton tieltä ja sainkin kaikki haluamani tavarat nopeasti kaupaksi. Nukuinhan ilman sänkyäkin kolme viikkoa, sillä olin ajatellut myynnin kestävän pidempään :D Sitten kävin moikkailemassa kavereitani ja syömässä kaikissa makuhermojani kutkuttavissa paikoissa ennen muuttoa. Muutin Rovaniemeltä pois pääsiäisviikonloppuna. Muutto Rovaniemeltä oli todella haikea, sillä olin kiintynyt kaupunkiin ja etenkin pikkuiseen asuntooni. Toisaalta mikään ei enää pidätellyt minua Rovaniemellä, sillä suurin osa kavereistanikin oli muuttanut jo takaisin etelämmäksi ja opintonikin olivat edenneet siihen pisteeseen, että olen nyt gradua vaille valmis. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös elämäni Rovaniemellä. Onneksi Rovaniemellä pääsee aina käymään ja olenkin suunnitellut viikonloppureissun tekemistä Rovaniemelle. Täysi pakettiautokuorma lähti kohti uutta kotikaupunkiani, Mikkeliä. Sain aseteltua vaatteeni kaappiin, kun minun olikin taas aika vaihtaa kaupunkia. Kävin vanhempiani luona kotipaikkakunnallani, moikkaamassa kavereitani Lahessa ja kävinpä vielä kutrinikin laittamassa kuntoon kesää varten. Sitten olikin jo aika vapun ja hulinoiden.

Vappua vietin ystävieni kanssa Helsingissä. Minut on jo monena vuonna yritetty saada Helsinkiin vapun viettoon, mutta en ole aiemmin lähtenyt, joten nyt ajattelin, että kai sitä pitää vielä Helsinki-vappukin kokea, kun oikeasti on opiskelija. Menin Helsinkiin jo sunnuntaina. Emme kuitenkaan aloittaneet vapun juhlintaa vasta kuin varsinaisena aattopäivänä. Menimme katsomaan Mantan lakituksen, sillä sen halusin ehdottomasti nähdä. Ihmisiä oli paikalla todella paljon ja lakituksen jälkeen tuntui siltä, että ihmismassa vain kuljetti minua ilman, että itse olisin saanut valita suuntaa :D Sen jälkeen menimme Tuomiokirkon portaille, jossa olimmekin jonkin aikaa. Siitä lähdimme etkoille ja etkojen jälkeen baariin. Seuraavana aamuna halusin vielä nähdä, minkälaiselta Kaivopuiston vappupiknik oikein näyttää, joten kävimme pyörähtämässä siellä. En kuitenkaan ehtinyt nauttia varsinaisesta piknikistä kuin 15 minuuttia, sillä bussini lähti takaisin Mikkeliin jo alkuiltapäivästä. Kokonaisuudessaan vappu meni oikein mukavasti ja hyvä ilma kruunasi tunnelman!

Palataan pian toukokuun kuulumisien parissa! :)

~ Tiia

Lasketteluhommissa Alpeilla.

Nämä upeat maisemat löytyi Les Deux Alpesin laskettelukeskuksesta!

Mahtavat rinteet kiertelivät vuoristojen lomassa. Ja mikä parasta, laskettelu oli halvempaa kuin Suomessa!

Rinteiden juurilta lumi oli jo sulanut.

Tässä havainnollistava kuva palaneista kasvoistani.

Grenoble oli puhjennut jo kukkaan!

Näillä maisemahisseillä pääsi katselemaan kaupunkia lintuperspektiivistä.

Maisemat Grenoblen huipulta.

Minä turistikierroksella.

Mielenkiintoisia käytäviä hylätyllä yliopistorakennuksella.

Minä tutkimusmatkalla.

Nuotiopaikka.

Tältä yliopistorakennus näytti ulkoa.

Kaupunkikierroksen kuvasatoa.

Ranskalaisia herkkuruokia.

Myös Rovaniemi tarjosi viimeisiä herkkujaan!

Muuttopäivän ilma oli yhtä harmaa kuin mieleni.

Hei hei Rovaniemi! Olit mulle todella hyvä miltei neljän vuoden ajan.

Retkeilemässä Suomenniemellä.

Täytinpä myös vuosiakin! 
Kaikki nämä jäätelöt minulle synttäreideni kunniaksi varsinaisena päivänä!


Mantan lakitus.

Tuomiokirkolla oli muitakin juhlijoita.

Minä vapputunnelmissa.

Ja vähän vappurekvisiittaa!

Kaivopuiston vappupäivän piknik.