Terve taas!
Nyt aloitetaan heinäkuun puolenvälin tapahtumilla. Ostin kaverini kanssa liput Suomipop-festareille Jyväskylään, koska vähintään yhdet festarit kesässä on pakko kokea! Tällä kertaa pisimmän tikun sai Suomipop-festivaali, sillä esiintyjätarjonta oli erityisesti mieleeni. Ja toisekseen, en ole ikinä aikaisemmin käynyt Suomipop-festareilla, vaikka olen niitä pariin otteeseen miettinyt, joten nyt oli korkea aika käydä testaamassa sekin lysti. Tällä kertaa ostin myös ensimmäistä kertaa ikinä kahden päivän lipun festareille.
Herättelin koko heinäkuun alun toiveita siitä, että koko alkukuun jatkunut viileys tulee kompensoitumaan nimenomaan tuona viikonloppuna ja odotin about jotain intiaanikesän kaltaista ilmiötä. Noh, karvas pettymyshän se oli, kun huomasin festareiden lähestyvän, eikä lämpömittari jaksanut kohota edes 20 asteeseen. Oikeastaan kaikkina muina vuosina festari-ilmat ovat suosineet, mutta tämä oli ensimmäinen koleampi keli. Päivällä tarkeni onneksi ihan hyvin hameessa ja kevyessä takissa, mutta illalla kehoni valtasi syväjää. Jos jotain positiivista pitää säästä sanoa, niin ainakaan ei satanut. Ja se oli onni, sillä festareita varten tilaamani sadetakki ei ennättänytkään saapua ajoissa. Festarit sujuivat kaiken kaikkiaan hyvin ja sain nauttia hyvästä musiikista. Ehdottomasti voin harkita meneväni toistekin Suomipopeille!
Festariviikonlopun jälkeen pakkasin maanantaina normaaliin tapaan salikassini, jotta voisin käydä työpäivän jälkeen salilla, vaikka kurkussa tuntuikin vähän oudolta. Työpäivän aikana oloni kuitenkin heikkeni ja tunsin jo töissä itseni sairaaksi. Työpäivän jälkeen nukuinkin koko loppuillan. Olin kuitenkin vielä maanantai-iltana sitä mieltä, että tiistaina pääsen töihin, kunhan lepään kunnolla. Heräsin kuitenkin tiistai-aamuna ja mittari näyttikin, että kuumetta oli jo 38,5c. Jäin siis kotiin parantelemaan itseäni. Kolmen päivän sairastamisen jälkeen olin perjantaina valmis palaamaan takaisin sorvin ääreen. Olen melko varma, että vilustuin festareilla, koska mitään muuta järkevää selitystä en sairaudelleni keksinyt. Otin kuitenkin rauhallisesti viikonlopun ja vielä seuraavan viikonkin sairastumiseni jälkeen. Sen verran sain viikonlopuksi kerättyä voimia, että jaksoin lähteä kaupunkivisiitille Lappeenrantaan.
Heinäkuun viimeisellä viikolla uskaltauduin jo takaisin urheilun pariin. Kävin juoksentelemassa sekä salilla. Lisäksi kävin kokeilemassa suppausta kaverini kanssa. Oon kerran aikasemmin kokeillut pikaisesti suppausta joskus vuosia sitten, mutta nyt pääsin testaamaan kunnolla! Suppailimme Saimaalla pari tuntia ja kävimme Mikkelin satamassa sup-laudoilla. Aluksi menoni oli hieman haparoivaa, mutta väitän, että ehdin jo hieman kehittyä tuon parin tunnin aikana vaikken vielä mikään suppausmestari olekaan :D
Heinäkuun viimeinen viikonloppu oli varmastikin kesän kuumin, kun lämpötila kohosi yli 30 asteeseen. Silloin oli luvassa todelliset kesähäät! Sain siis pitkästä aikaa olla mukana juhlistamassa häitä. Tosin muutama aste vähemmänkin olisi riittänyt ottaen huomioon mekkovalintani. Olin valinnut yhden mekkoni, jonka toin viikko ennen juhlia mukanani. Noh, siinä vaiheessa en tiennyt, että viikonloppuna tulisi olemaan superhelle, joten valkkasin tyköistuvan vuoritetun mekon. Jos olisin saanut valita uudestaan juhlapäivän aamuna, olisin ehkä valinnut jonkun hieman ilmavamman mekon. Juhlat menivät hyvin ja kestivät yömyöhään saakka! Sunnuntaina menin nauttimaan helteistä rannalle. Illalla suuntasimme kaverini kanssa syömään veden äärelle ihanaan kesäravintolaan Ristiinaan. Se kruunasi hellepäivän, sillä tänä kesänä ei ole liiaksi ollut hyviä ilmoja, jolloin olisi tehnyt mieli mennä syömään ulos.
Palataan elokuun hulinoihin sitten kuun lopussa, mukavaa viikonloppua!
