Syksyn fiiliksiä ja lisää gradua

Heipä hei ja harmaata marraskuuta!

Eloni ei ole ollut kovinkaan mielenkiintoista ja tapahtumatäyteistä viimeisen kuukauden aikana, mutta päivittelenpä silti kuulumisiani.

Alotetaan vaikka gradusta. Olen lähettänyt sen nyt tarkistettavaksi viimeisen kerran, joten wuhuu! Kommentit saan siitä huomenna maanantaina. Gradun sivumäärä on siis nyt kokonaisuudessaan kirjoitettu, joten seuraavaksi aikomuksenani on korjailla sitä saamieni kommenttien perusteella. Itse en sitä sen kummoisemmaksi olisi saanut, joten tämän viikon olen puuhaillut aivan muita hommia.

Jo tässä vaiheessa voin kertoa gradun tekoon liittyen muutamia vinkkejä, joista kiitän itseäni. Ensinnäkin, jos on mahdollista tehdä gradua ihan kokopäivätyönä, niin vahva suositus. Kamppailin koko alkusyksyn siitä, että menisinkö syksyksi töihin ja kartuttaisin samalla työkokemusta, kun kirjoittelen gradua, mutta nyt jälkeenpäin mietittynä oli oikea ratkaisu, että en mennyt. En väitä, etteikö se olisi mahdollista, mutta väitän, että elämästä saa ainakin hetkellisesti stressaavampaa, jos ottaa työt gradun rinnalle. Ja koska mun ei ollut pakko tehdä töitä, niin päätin keskittyä graduun ihan 100 %.

Jotta kirjoitushomma lähtee joka päivä käyntiin, niin se vaatii aikaa; täytyy miettiä mihin on eilen päässyt ja mistä oli tarkoitus jatkaa sekä etsiä lähteistä oikeat kohdat, joista tieto löytyy. Jo pelkkä aloittaminen saattaa siis kestää vaikka tunnin tai kaksi, ennen kuin kirjoitusta alkaa tosiasiassa syntymään. Sitten jos miettisin, että olisin ollut töissä ja olisin palannut klo 17 kotiin, olisin ehtinyt työskentelemään juuri sen 2 tuntia ennen kuin olisi iltarituaalien eli salin ja rentoutumisen vuoro. Olen kuitenkin ollut jo kahdessa oman alan työpaikassa, joista kummastakin olen saanut erittäin arvokasta työkokemusta, joten en usko, että parilla lisäkuukaudella markkina-arvoni olisi mitenkäään erityisesti kasvanut, joten olen siis tyytyväinen, että päätin keskittyä nyt vain graduun. Töitä ehdin tekemään koko loppuelämän!

Toinen asia, joka on varmasti auttanut minua, on aikataulun tekeminen, etenkin realistisen aikataulun tekeminen. Itselleni realistiselta tuntui kirjottaa n. kaksi sivua päivässä eli 10 sivua viikossa. Oikeastaan olen lähes joka viikko saavuttanutkin tämän asettamani tavoitteen. Sen lisäksi aikatauluni sisälsi 3 extraviikkoa ihan juuri siltä varalta, että kirjoitustahti hidastuisi. Loppua kohden huomasin, että ne 3 extraviikkoa olivat ihan paikallaan, sillä tekstin lukemiselle ja hiomisellekin on jätettävä riittävästi aikaa. Tämä itse käyttämäni aikataulu ei varmastikaan sovi kaikille, mutta minulle se oli juuri oikein mitoitettu. Jotkut saattavat kirjoittaa myös paljon nopeammin, mutta omassa työssäni olen käyttänyt kansainvälisiä lähteitä aika paljon, minkä vuoksi kirjoitustahti on ollut välillä melko verkkaista. Toisaalta jotkut saattavat käyttää myös enemmänkin aikaa gradun kirjoittamiseen, mutta sekin on ihan ok. Mulle tämä tahti on ollut just hyvä!

En siis ole saanut vielä gradua täysin valmiiksi kuten jo alussa totesin, mutta nyt on sen verran vahva luotto itseeni, että onnistun tekemään tarvittavat korjaukset vielä kuun loppuun mennessä, joten uskallan suhtautua melko toiveekkaana tulevaan. Sitten se oikis olisi vähän niinku siinä?!? Aivan käsittämätöntä. Jos tätä ikinä lukee kukaan oikiksessa oleva, joka on juuri aloittanut opintonsa, niin mene, tee ja koe kaikki! Ei sitten jälkeenpäin jää kaivelemaan, että olisi pitänyt. Oikeastaan itse voin sanoa nauttineeni täysin rinnoin kaikista huvituksista, mitä oikiselämä on tuonut tullessaan. Mutta tuntuu silti, että vuodet on mennyt tosi nopeasti.

Sitten asiasta kukkaruukkuun. Voin kertoa myös miten mun ruokavalion muutos on sujunut. Oon laihtunut yhteensä noin neljä kiloa, mikä on mielestäni tosi hyvä, ottaen huomioon, että muutos on tehty lähinnä ruokavalion avulla, koska oon tottunut muutenkin liikkumaan lähes päivittäin, joten liikunta tulee luonnostaan hoidetuksi. Enkä ole syönyt mitään linnun annoksia, vaan ihan normaalimäärän normaalia ruokaa. Tietysti elämäni on siinä mielessä rajoittunutta, että roskaruoat, karkit, herkut ym. on boikotissa, mutta oon yleensä muutenkin vuosittain karkkilakossa, joten se ei sinällään ole mulle haastavaa välttää tiettyjää ruokia, jos päätän niin. Välillä tietysti toivoisin iltaisin, että saisin telkkaa katsoessa syödä jäätelöä, mutta syönpä sitten vaikka porkkanan, jos mieli tekee jotain mutustella. Syön neljä kertaa päivässä, koska se on mulle sopiva määrä, aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Niillä pärjään hyvin, eikä tuu nälkä välissä. Vielä voisin noin kilon tiivistyä ja sitten olisi aika hyvä. Myös tää ruokavalion muutos on hoitunut todella hyvin tässä kirjoittamisen ohella, koska syön vaan pääasiassa kotona ja voin itse kokata mitä haluan.

Oikeastaan viikoilla en ole tehnyt muuta kuin gradua, käynyt urheilemassa ja rentoutunut telkan ääressä. Viikonloppuisin olen hengaillut erinäisissä paikoissa ja pääasiassa ollut vaan. Ei siis mitään erikoista muuta. Kuvat kertokoon enemmän kohokohdista.

Nyt valmistaudun henkisesti viimeiseen puserrukseen gradun kanssa, palataan taas asiaan, kun on seuraava hengähdystauko!

~ Tiia

Käytiin kaverini kanssa ihastelemassa Vääksyn kauniita maisemia.

Mikkelissä oli upea valoshow lokakuun puolivälissä.

Oli niin kaunista, kun puissa oli vielä lehdet.

Viikonloppuhupina keilaushommia.

Välillä piha on näyttänyt myös tältä, mutta vain hetkellisesti.

Todistusaineistoa siitä, että käyn salilla.

Tässä healthy lunch.

Pöksyostoksilla, koska vanhat alkoi jo purkautua.

Toipilaan kanssa lenkkeilemässä.

Niin hyvää ruokaa Mikkelin Vino-ravintolassa.