keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Valmistuminen, loppuvuosi ja blogin loppu

 Terveppä terve ja mukavaa vuoden alkua!

Palataan nyt kuitenkin vielä hetkeksi viime vuoteen ja mun loppurutistukseen! Elikkäs sain marraskuun puolivälin tienoilla viimeiset korjausehdotukset graduuni ja marraskuun loppu kului niiden parissa. Viimeinen palautuspäivä gradulle oli marraskuun viimeinen päivä, joten tein kaikki viimeiset korjaukset parin viikon aikana. Oikeastaan viimeiset korjaukset eivät sinänsä olleet raskaita tehdä, mutta välillä iski paniikki siitä, olinko sittenkin keskittynyt vääriin asioihin ja olisiko jokin pitänyt tehdä toisin. Tuntui, että suhtauduin lopussa entistä kriittisemmin tekstiini ja kaikki alkoi vaikuttaa paljon hankalammalta, vaikka tosiasiassa niin ei ollut. Oli todella vapauttavaa viimeisten korjausten ja kieliopin tarkistamisen jälkeen lähettää työ tietäen, että sen jälkeen se oli siinä, eikä korjaukset ole edes mahdollisia.

Palautin graduni muutama päivä ennen kuun loppua, sillä olin varannut matkan Rovaniemelle ystävieni kanssa. Viimeisen kerran opiskelijana pääsin humputtelemaan myös Artiklan pikkujouluihin. Ensimmäisen yön vietin Meltauksessa ystäväni luona ja oli ihana huomata taas kuinka Lapissa oli talvi, sillä etelässä satoi vettä, kun lähdin matkaan marraskuun lopussa. Marraskuun viimeisenä päivänä oli Artiklan pikkujoulut, jonne siis osallistuin ystävieni kanssa. Varasimme Rovaniemen keskustasta hotellin, jossa iltamme alkoi etkojen merkeissä. Sen jälkeen lähdimme tuttuun ja turvalliseen Half Mooniin joraamaan. Ilta meni hyvästä seurasta nauttien aina aamun pikkutunneille saakka. Seuraavana päivänä tunsin, että kisakuntoni ei ollut ehkä niin iskussa kuin oikiksen alussa ja väsymys oli kova. Päätin silti reippailla kävellen seuraavaan majapaikkaani ystäväni luokse. Päivä meni muuten hengaillessa ja kuulumisia vaihdellessa.

Rovaniemi-trippini jatkui viikonlopun yli ja viimeisiksi öiksi olin budjettia säästäen valinnut naisten makuusalista minulle paikan. En ole Suomessa ollut makuusalissa ikinä ja muutenkin kokemukset niistä rajoittuvat vaihtoni aikaan, jolloin vierailulla Portugalissa majoituin makuusalissa. Rovaniemen Hostel Cafekodin makuusalipaikka oli kyllä paljon siistimpi, joten se toimi vallan mainiosti. Kävin oikeastaan vain nukkumassa, joten se oli tarpeisiini sopiva. Lukolliseen kaappiin sai sujautettua omat tavarat ja keittiössä sai loihdittua tarvittavat pöperöt kätevästi itse. Tietystikään kovin huonouniselle en makuusalia suosittelisi, sillä ihmiset menevät nukkumaan ja heräävät eri aikoihin yms., joten joitain äänihaittoja saattaa olla. Mielestäni makuusali kumminkin hiljeni täysin klo 23 mennessä ja ensimmäiset heräilivät klo 6, joten hiljaista aikaa oli ihan kohtuullisesti.

Tarkoituksenani oli myös Rovaniemellä hoitaa kaikki valmistumiseen liittyvät paperiasiat kuntoon ja palauttaa yliopiston kulkulätkä. Vietinkin yliopistolla aikaa melko paljon sekä maanantaina että tiistaina. Laitoin graduni painoon, kävin kiittämässä graduni ohjaajaa hyvästä opastuksesta, tilasin tutkintotodistuksen ja palautin kulkulätkäni, kaikki tuli siis hoidetuksi!

Lisäksi olin varannut kaksi aikaa opiskelijahieronnasta, joten kävin hierotuttamassa yläkropan ja jalat eri päivinä. Sitten teki mieli jumppailla ja Ladyline vastasikin tarpeisiini, koska löysin heidän joulukalenterin, jossa oli ilmaisjumppakertoja juuri niille päiville, kun olin Rovaniemellä. Kävin siispä jumppailemassa ilmaiseksi ja kokeilin taas infrapunasaunaa. Toisena päivänä kävin jumpan jälkeen uimahallissa pulikoimassa, koska en ollut ikinä käynyt Rovaniemen uimahallissa aiemmin, niin täytyi sekin testata :D

Palattuani kotiin odotin kuumeisesti vain sitä hetkeä, kun graduni olisi virallisesti hyväksytty. Sainkin ennen joulukuun puoltaväliä tiedon, että Lapin yliopiston tiedekuntaneuvosto oli hyväksynyt graduni juuri sillä arvosanalla, johon olin tähdännyt. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että graduohjaajani ehdottama arvosana hyväksyttiin kokouksessa virallisesti. Ja näin sulkeutuikin yksi ympyrä, oikis on tätä myötä paketissa, vaikka varsinaista tutkintotodista en olekaan vielä omin silmin nähnyt, sillä se lähetetään ilmeisesti minulle vasta tammikuun aikana.

Koska oikkarilaiffi on nyt loppu, katson parhaaksi jättää hyvästit myös tälle blogilleni, joka on toiminut kaikki nämä opiskeluvuoteni hyvänä päiväkirjana myös itselleni. Jos kiinnostaa jatkossa seurata kuulumisiani, niin ajattelin tehdä matkustusaiheisen blogin, koska matkustelu on lähellä sydäntäni ja reissaan aina, kun on vain sopivasti aikaa! Blogi löytyy osoitteesta: koukussamatkailuun.blogspot.com
(Päivitän tuota uutta blogia aivan pian, koska olen nyt sopivasti reissun päällä!)

Ja vielä tuosta ruokavalion muutoksesta sen verran, että lopullinen tulokseni oli -6kg, joten se onnistui täysin odotusten mukaisesti ja nyt sujahdan taas leikiten vanhoihin kivoihin vaatteisiini!

Tämän viimeisen blogin kuvakattaus on vähän niukka, koska vaihdoin juuri puhelinta ja onnistuin jättämään juuri tältä ajalta olevat kuvat vanhaan puhelimeeni. Alla kuitenkin pari kuvaa, jotka onnistuin nopeasti tähän etsimään.

Kiitos kaikille tämän blogin mukana olleille! :)

~ Tiia

Oikikseen hyväksytyksi tulemisen jälkeen toiseksi paras asia on se, kun on saanut vihdoin pro gradun uunista ulos.

Tässä minä nauttimassa Lapista.

Tältä näytti makuusalissa. Olin onnellinen siitä, että sain nukkua alasängyssä.

Maittava hostelli iltapalani.





sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Syksyn fiiliksiä ja lisää gradua

Heipä hei ja harmaata marraskuuta!

Eloni ei ole ollut kovinkaan mielenkiintoista ja tapahtumatäyteistä viimeisen kuukauden aikana, mutta päivittelenpä silti kuulumisiani.

Alotetaan vaikka gradusta. Olen lähettänyt sen nyt tarkistettavaksi viimeisen kerran, joten wuhuu! Kommentit saan siitä huomenna maanantaina. Gradun sivumäärä on siis nyt kokonaisuudessaan kirjoitettu, joten seuraavaksi aikomuksenani on korjailla sitä saamieni kommenttien perusteella. Itse en sitä sen kummoisemmaksi olisi saanut, joten tämän viikon olen puuhaillut aivan muita hommia.

Jo tässä vaiheessa voin kertoa gradun tekoon liittyen muutamia vinkkejä, joista kiitän itseäni. Ensinnäkin, jos on mahdollista tehdä gradua ihan kokopäivätyönä, niin vahva suositus. Kamppailin koko alkusyksyn siitä, että menisinkö syksyksi töihin ja kartuttaisin samalla työkokemusta, kun kirjoittelen gradua, mutta nyt jälkeenpäin mietittynä oli oikea ratkaisu, että en mennyt. En väitä, etteikö se olisi mahdollista, mutta väitän, että elämästä saa ainakin hetkellisesti stressaavampaa, jos ottaa työt gradun rinnalle. Ja koska mun ei ollut pakko tehdä töitä, niin päätin keskittyä graduun ihan 100 %.

Jotta kirjoitushomma lähtee joka päivä käyntiin, niin se vaatii aikaa; täytyy miettiä mihin on eilen päässyt ja mistä oli tarkoitus jatkaa sekä etsiä lähteistä oikeat kohdat, joista tieto löytyy. Jo pelkkä aloittaminen saattaa siis kestää vaikka tunnin tai kaksi, ennen kuin kirjoitusta alkaa tosiasiassa syntymään. Sitten jos miettisin, että olisin ollut töissä ja olisin palannut klo 17 kotiin, olisin ehtinyt työskentelemään juuri sen 2 tuntia ennen kuin olisi iltarituaalien eli salin ja rentoutumisen vuoro. Olen kuitenkin ollut jo kahdessa oman alan työpaikassa, joista kummastakin olen saanut erittäin arvokasta työkokemusta, joten en usko, että parilla lisäkuukaudella markkina-arvoni olisi mitenkäään erityisesti kasvanut, joten olen siis tyytyväinen, että päätin keskittyä nyt vain graduun. Töitä ehdin tekemään koko loppuelämän!

Toinen asia, joka on varmasti auttanut minua, on aikataulun tekeminen, etenkin realistisen aikataulun tekeminen. Itselleni realistiselta tuntui kirjottaa n. kaksi sivua päivässä eli 10 sivua viikossa. Oikeastaan olen lähes joka viikko saavuttanutkin tämän asettamani tavoitteen. Sen lisäksi aikatauluni sisälsi 3 extraviikkoa ihan juuri siltä varalta, että kirjoitustahti hidastuisi. Loppua kohden huomasin, että ne 3 extraviikkoa olivat ihan paikallaan, sillä tekstin lukemiselle ja hiomisellekin on jätettävä riittävästi aikaa. Tämä itse käyttämäni aikataulu ei varmastikaan sovi kaikille, mutta minulle se oli juuri oikein mitoitettu. Jotkut saattavat kirjoittaa myös paljon nopeammin, mutta omassa työssäni olen käyttänyt kansainvälisiä lähteitä aika paljon, minkä vuoksi kirjoitustahti on ollut välillä melko verkkaista. Toisaalta jotkut saattavat käyttää myös enemmänkin aikaa gradun kirjoittamiseen, mutta sekin on ihan ok. Mulle tämä tahti on ollut just hyvä!

En siis ole saanut vielä gradua täysin valmiiksi kuten jo alussa totesin, mutta nyt on sen verran vahva luotto itseeni, että onnistun tekemään tarvittavat korjaukset vielä kuun loppuun mennessä, joten uskallan suhtautua melko toiveekkaana tulevaan. Sitten se oikis olisi vähän niinku siinä?!? Aivan käsittämätöntä. Jos tätä ikinä lukee kukaan oikiksessa oleva, joka on juuri aloittanut opintonsa, niin mene, tee ja koe kaikki! Ei sitten jälkeenpäin jää kaivelemaan, että olisi pitänyt. Oikeastaan itse voin sanoa nauttineeni täysin rinnoin kaikista huvituksista, mitä oikiselämä on tuonut tullessaan. Mutta tuntuu silti, että vuodet on mennyt tosi nopeasti.

Sitten asiasta kukkaruukkuun. Voin kertoa myös miten mun ruokavalion muutos on sujunut. Oon laihtunut yhteensä noin neljä kiloa, mikä on mielestäni tosi hyvä, ottaen huomioon, että muutos on tehty lähinnä ruokavalion avulla, koska oon tottunut muutenkin liikkumaan lähes päivittäin, joten liikunta tulee luonnostaan hoidetuksi. Enkä ole syönyt mitään linnun annoksia, vaan ihan normaalimäärän normaalia ruokaa. Tietysti elämäni on siinä mielessä rajoittunutta, että roskaruoat, karkit, herkut ym. on boikotissa, mutta oon yleensä muutenkin vuosittain karkkilakossa, joten se ei sinällään ole mulle haastavaa välttää tiettyjää ruokia, jos päätän niin. Välillä tietysti toivoisin iltaisin, että saisin telkkaa katsoessa syödä jäätelöä, mutta syönpä sitten vaikka porkkanan, jos mieli tekee jotain mutustella. Syön neljä kertaa päivässä, koska se on mulle sopiva määrä, aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Niillä pärjään hyvin, eikä tuu nälkä välissä. Vielä voisin noin kilon tiivistyä ja sitten olisi aika hyvä. Myös tää ruokavalion muutos on hoitunut todella hyvin tässä kirjoittamisen ohella, koska syön vaan pääasiassa kotona ja voin itse kokata mitä haluan.

Oikeastaan viikoilla en ole tehnyt muuta kuin gradua, käynyt urheilemassa ja rentoutunut telkan ääressä. Viikonloppuisin olen hengaillut erinäisissä paikoissa ja pääasiassa ollut vaan. Ei siis mitään erikoista muuta. Kuvat kertokoon enemmän kohokohdista.

Nyt valmistaudun henkisesti viimeiseen puserrukseen gradun kanssa, palataan taas asiaan, kun on seuraava hengähdystauko!

~ Tiia

Käytiin kaverini kanssa ihastelemassa Vääksyn kauniita maisemia.

Mikkelissä oli upea valoshow lokakuun puolivälissä.

Oli niin kaunista, kun puissa oli vielä lehdet.

Viikonloppuhupina keilaushommia.

Välillä piha on näyttänyt myös tältä, mutta vain hetkellisesti.

Todistusaineistoa siitä, että käyn salilla.

Tässä healthy lunch.

Pöksyostoksilla, koska vanhat alkoi jo purkautua.

Toipilaan kanssa lenkkeilemässä.

Niin hyvää ruokaa Mikkelin Vino-ravintolassa.

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Mallorca, gradu ja virkistysviikonloppuja

Tsau kaikille!

Kuten jo viime tekstissä mainitsinkin, elokuu vaihtui syyskuuksi mökillä. Mökiltä palattuani oli aika pakata matkalaukku ja lähteä rentoutumislomalle Mallorcalle ennen graduaherrukseen syventymistä. Matkaan lähdin ystäväni kanssa aamuvarhain, tai no kello 8 aikoihin, mutta olin joutunut heräämään jo paljon aikaisemmin. Mallorcalle saavuimme sopivasti puolen päivän jälkeen. Käytyämme ensin syömässä, lähdin välittömästi allasosastolle ottamaan ensimmäiset brunat pintaan. Pari seuraavaa päivää kului myös altaalla auringonoton ja vesijumpan merkeissä.

Majoituimme lapsiperheille suunnatussa hotellissa, joten hotellin iltaohjelmaan kuului vain eläinhahmoshowt yms. Sen vuoksi jouduimmekin kaverini syntymäpäivän kunniaksi lähteä etsimään bailumestaa hieman kauempaa. Oikeastaan varmaan koko kaupunki oli suunnattu lapsiperheille, sillä puolenyön aikaan, kun lähdimme etsimään tanssipaikkaa, oli kaikki paikat sulkeneet jo ovensa ja hetkittäin tuntui jopa epätoivoiselta löytää minkäänlaista elämää kaupungista. Google onneksi johdatti meidät noin 3 kilometrin päähän, josta löytyikin bileluola. Kadulle se ei näyttänyt juuri miltään, mutta sisältä löysimme elämää. Siellä bailasimme sitten aamun pikkutunneille saakka ja suhautimme taksilla takaisin hotellille.

Seuraavana päivänä lekottelin jälleen allasosastolla ottamassa arskaa. Illalla lähdimme käymään syömässä. Sitten vietimme myös päivän Palmassa, vaikka olin siellä jo kertaalleen käynytkin aiemman Mallorcan matkani yhteydessä. Toiseksi viimeisenä päivänä tai käytönnössä viimeisenä päivänä vuokrasimme hotellilta fillarit ja lähdimme pyöräilemään lähikaupunki Porto Cristoon, jossa saimme nauttia kauniista maisemista. Varsinaisena viimeisenä päivänä ehdimme vain syömään viimeistä kertaa hotellin maittavan aamiaisen, jonka jälkeen lentokenttäbussimme tulikin jo noutamaan meidät.

Loman jälkeen ryhdyin oitis graduntekohommiin. Olin päättänyt jo aikasemmin, että kirjoitan gradua ns. päivätyökseni eli kun vanhempani lähtevät töihin, aloitan työn ja kun he tulevat takaisin, voin lopettaa. Gradupajani on siis vanhempieni luona, koska täällä saan tarvittavan tilan ja rauhan. Olen tehnyt myös jonkinlaisen suunnitelman aikataulusta. Sen mukaisesti minun tulisi edetä 2 sivua päivässä eli 10 sivua viikossa. Viikonloppuina pyhitän aikani aivan muulle tekemiselle, jotta saan välillä huilaustaukoja. Ainakin tähän mennessä olen pysynyt aikataulussa, joten arvioisin, että saan graduni kirjoitusprosessin valmiiksi marraskuun alussa, wish me luck! Tällä hetkellä sivuja on kasassa 40 ja olen aikeissa lähettää sen välitarkastukseen, jotta saan jonkilaista kommenttia siitä, onko suunta oikea.

Gradun tekemisen ohella käyn tietysti salilla vähintään kolmesti viikossa sekä pyrin juoksemaan pari kertaa viikossa. Lisäksi kiinnitän huomiota nyt enemmän myös siihen, mitä suuhuni laitan, koska ravitsemusterapeutiksi opiskeleva ystäväni teki mulle ruokavalion, jotta saisin turhat syltyt pois vyötäröltä. Ei siis mitään huimia dieettihommia luvassa, mutta pientä fiksausta.

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna lähdimme kavaljeerini kanssa viettämään virkistysviikonloppua Vuokatin Katinkultaan. Viikonloppu oli todella rentouttava, perjantaina ja lauantaina kävimme pulikoimassa kylpylässä. Lisäksi lauantaina kävimme pienellä päivän ruskaretkellä. Lähdimme vaeltamaan n. 10 kilometrin reitin Hiidenportin kansallispuistoon. Sunnuntaina pysähdyimme paluumatkalla shoppailemassa Kuopion Matkuksessa.

Lokakuun ensimmäinen viikko alkoi flunssan oirein. Kirjoitus ei luistanut maanantaina alkuunkaan, mutta istuin silti kuin tatti koneen ääressä. Illalla lepäsin ja lääkitsin itseäni ja tiistaina olinkin taas terveiden kirjoissa. Viikolla jätin liikunnat sikseen, jotta flunssa pysyisi lopullisesti loitolla. Pysyin kuitenkin kirjoitusaikataulussani loppujen lopuksi, joten olen tyytyväinen. Viikonloppuna olin mökkeilemässä ja tuuletin taas ajatuksiani graduhommasta. Ensi viikolla taas uuteen vauhtiin ja sormet sauhuamaan!


Palailemisiin!

~ Tiia

Toistamiseen Mallorcalla ja olihan se taas käytävä pääkaupunki Palmassa.

Vähän tapasta masuun.

Herkkujäätelöä.

Hotellimme allasosasto pilvisenä päivänä.

Minä lempihommassani eli palvomassa aurinkoa.

Toisenlaiset tapakset, nam!

Ja sitten vähän klubihommia, oli oikeen tanssijat ja kaikki!

Nää aamupalat teki mut onnelliseks.

Porto Criston rantaa.

Ja niin taittui 20 kilometriä pyörällä hymyssä suin.

Voitettiin kesällä töissä liikuntakampanja, joten lunastimme palkintomme ja päätimme mennä katsomaan lätkää. Go Pelicans! 

Rapukekkerit!

Vaeltamaan Hiidenportin kansallispuistoon.

Ihania ruskan värejä oli jo havaittavissa.

Tää oli reitin paras maisemapaikka.

Reitin varrelta maisemia.

Siellä polskuttelimme pari päivää. Saunaosastot olivat tosi jees!

Hirvenkäristys hyväili makuhermojani.

Mökilläkin oli ruskan värejä.


torstai 19. syyskuuta 2019

Mökkikeikkoja

Moikkelis moi!

Lupailin vissiin jo aiemmin, että kirjoittelen tänne jo elokuun lopussa, mutta kirjoitankin nyt syyskuun puolivälin tienoilla. Kerron nyt joka tapauksessa, mitä elämääni kuului elokuun aikana. Tää teksti saattaa nyt olla vähän sekava, mutta ehkä ensi kerralla jaksan keskittyä kirjoittamishommaan paremmin. :D

Elokuu sujui ihan perusarkea vietellen. Oikeastaan olin melkein jokaisena viikonloppuna mökkeilemässä, joten myöskin ihan rennoissa merkeissä sain elokuuta viettää. Vietin myös elokuussa viimeistä kuukauttani töissä.

Elokuun ensimmäisen viikonlopun vietin vanhempieni kanssa mökillä. Silloin ei ollut mitään erikoista puuhattavaa, kunhan vain olin. Toisena elokuun viikonloppuna olin viettämässä mökkiviikonloppua ystäväni mökillä oikisporukan kanssa. Onneksemme sää oli jo hieman parempi kuin mitä se oli heinäkuussa. Söimme ja joimme hyvin sekä pelasimme pihapelejä, kuten perus mökkiviikonloppuna kuuluukin. Oli mukava vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa kaikkien kanssa, sillä en ollut nähnyt koko kesänä moniakaan heistä.

Myös elokuun kolmas viikonloppu meni mökkeilyn merkeissä ja synttärihulinoissa. Toimin viikonlopun ajan leipurina. Ensin valmistin mansikkajuustokakun ja sitruunamuffinsseja ja seuraavana päivänä toimin myös työnjohtajana hampurilaisten valmistuksessa. Muuten nautimme vain lämpimästä elokuun viikonlopusta!

Elokuun toiseksi viimeinen viikko oli myöskin mun viimeinen työviikko. Sinne sujahti taas äkkiä melkein neljä kuukautta. Musta tuntuu, että sain tolta työltä todella paljon tulevaisuutta ajatellen, koska pääsin luonnostelemaan oikeudellisia ratkaisuasiakirjoja. Seuraava työmaa odottaakin sitten gradun parissa, johon aion syyskuusta alkaen paneutua. Sain jo ohjaajaltani vihreää valoa alkaa kirjoittaa. Teen graduni ympäristöoikeudesta, mutta kerron sitten myöhemmin tarkempia tietoja aiheesta yms. projektista muutenkin. Syksyksi en viitsinyt ottaa edes töitä, jotta valmistuisin vielä tämän vuoden puolella. Aivan superjännittävää! Ja en voi uskoa, että mun oikisaika on kohta takanapäin, kun vastahan mä Rollossa viiletin menemään kaikki opiskelijatsembalot läpi ja nyt en varmaan tuntisi sieltä enää ketään. Näin se opiskelijan elinkaari vaan menee, väki vaihtuu nopeasti!

Töiden päättymisen jälkeisenä viikonloppuna Mikkelissä järjestettiin torijuhlat, jossa esiintyi Lauri Tähkä, Laura Voutilainen ja Eppu Normaali. Päätimme mennä sinne tyttöjen kanssa ja ennen sitä teimme kunnon tyttöjenilta pöperöt. Illan menu koostui lohinapeista, katkarapusalaatista, mutakakusta sekä herkullisesta boolista. Koko viikko oli ollut oikeastaan täydellinen, mutta juuri sinä päivänä sattui satamaan, onneksi se jäi vain tihkuksi. Ilta sujui oikein mukavasti ja nautimme musiikista ja fiiliksestä tihkusateesta huolimatta. Sen jälkeen päätimme lähteä pistämään jalalla koreaksi erääseen Mikkelin yökerhoon. Sunnuntaina kävin kävelylenkillä ja sen jälkeen oikeastaan vietinkin loikoillen.

Elokuun viimeisiä päiviä lähdin viettämään mökille ja jätin samalla Mikkelille heipat hetkeksi. Aion nimittäin pitää gradupajaani Vääksyssä, koska sieltä saan mulle kokonaisen työhuoneen, jonne voin leväyttää tarvittavat materiaalini. Mökillä vietin aikaani chillaillen ja kalastaen. Kävimme pohjaongella ja sain 1,1 kilosen ahvenen, siis miettikää kuinka iso!

Palataan ensi tekstissä syyskuun kuulumisiin, adios!

~ Tiia

Helle-kahvilan kuplavohelit oli superhyviä.

Kävin myös kesäteatterissa, vaikka ilma ei ollutkaan niin kesäinen. Mulla oli nimittän päällä mun karvahupullinen pitkä talvitakki.

Tällaisia pikkusia oli taas syntynyt.

Oikkariporukan mökkiviikonloppuna syötiin hyvin.

Leipasin kakku numero 1.

Minä viimeisiä kertoja nauttimassa man cave -salista.

Ja viimeisen työpäivän kunniaksi tein kakun numero 2.

Ja myös selfie, koska oli vika työpäivä.

Ja sitten vielä gourmetruokaa vikan työpäivän päälle.

Niin hieno booli! Ja maku oli myös aika nappiin!

Lajikokeiluna elokuussa oli myös melonta.

Osallistuttiin mun kaverin kanssa Mikkelin Sapas-festivaaleille ja käytiin maistelemassa savolaisia tapaksia.

Yritin tehdä hyvän työn ja luovuttaa verta, mutta ei sitä tullut ees näytepussillista.

Mökkimaisemat.

Minä ja 1,1 kg ahven.


lauantai 10. elokuuta 2019

Suomipopit ja kesän viettoa

Terve taas!

Nyt aloitetaan heinäkuun puolenvälin tapahtumilla. Ostin kaverini kanssa liput Suomipop-festareille Jyväskylään, koska vähintään yhdet festarit kesässä on pakko kokea! Tällä kertaa pisimmän tikun sai Suomipop-festivaali, sillä esiintyjätarjonta oli erityisesti mieleeni. Ja toisekseen, en ole ikinä aikaisemmin käynyt Suomipop-festareilla, vaikka olen niitä pariin otteeseen miettinyt, joten nyt oli korkea aika käydä testaamassa sekin lysti. Tällä kertaa ostin myös ensimmäistä kertaa ikinä kahden päivän lipun festareille.

Herättelin koko heinäkuun alun toiveita siitä, että koko alkukuun jatkunut viileys tulee kompensoitumaan nimenomaan tuona viikonloppuna ja odotin about jotain intiaanikesän kaltaista ilmiötä. Noh, karvas pettymyshän se oli, kun huomasin festareiden lähestyvän, eikä lämpömittari jaksanut kohota edes 20 asteeseen. Oikeastaan kaikkina muina vuosina festari-ilmat ovat suosineet, mutta tämä oli ensimmäinen koleampi keli. Päivällä tarkeni onneksi ihan hyvin hameessa ja kevyessä takissa, mutta illalla kehoni valtasi syväjää. Jos jotain positiivista pitää säästä sanoa, niin ainakaan ei satanut. Ja se oli onni, sillä festareita varten tilaamani sadetakki ei ennättänytkään saapua ajoissa. Festarit sujuivat kaiken kaikkiaan hyvin ja sain nauttia hyvästä musiikista. Ehdottomasti voin harkita meneväni toistekin Suomipopeille!

Festariviikonlopun jälkeen pakkasin maanantaina normaaliin tapaan salikassini, jotta voisin käydä työpäivän jälkeen salilla, vaikka kurkussa tuntuikin vähän oudolta. Työpäivän aikana oloni kuitenkin heikkeni ja tunsin jo töissä itseni sairaaksi. Työpäivän jälkeen nukuinkin koko loppuillan. Olin kuitenkin vielä maanantai-iltana sitä mieltä, että tiistaina pääsen töihin, kunhan lepään kunnolla. Heräsin kuitenkin tiistai-aamuna ja mittari näyttikin, että kuumetta oli jo 38,5c. Jäin siis kotiin parantelemaan itseäni. Kolmen päivän sairastamisen jälkeen olin perjantaina valmis palaamaan takaisin sorvin ääreen. Olen melko varma, että vilustuin festareilla, koska mitään muuta järkevää selitystä en sairaudelleni keksinyt. Otin kuitenkin rauhallisesti viikonlopun ja vielä seuraavan viikonkin sairastumiseni jälkeen. Sen verran sain viikonlopuksi kerättyä voimia, että jaksoin lähteä kaupunkivisiitille Lappeenrantaan. 

Heinäkuun viimeisellä viikolla uskaltauduin jo takaisin urheilun pariin. Kävin juoksentelemassa sekä salilla. Lisäksi kävin kokeilemassa suppausta kaverini kanssa. Oon kerran aikasemmin kokeillut pikaisesti suppausta joskus vuosia sitten, mutta nyt pääsin testaamaan kunnolla! Suppailimme Saimaalla pari tuntia ja kävimme Mikkelin satamassa sup-laudoilla. Aluksi menoni oli hieman haparoivaa, mutta väitän, että ehdin jo hieman kehittyä tuon parin tunnin aikana vaikken vielä mikään suppausmestari olekaan :D 

Heinäkuun viimeinen viikonloppu oli varmastikin kesän kuumin, kun lämpötila kohosi yli 30 asteeseen. Silloin oli luvassa todelliset kesähäät! Sain siis pitkästä aikaa olla mukana juhlistamassa häitä. Tosin muutama aste vähemmänkin olisi riittänyt ottaen huomioon mekkovalintani. Olin valinnut yhden mekkoni, jonka toin viikko ennen juhlia mukanani. Noh, siinä vaiheessa en tiennyt, että viikonloppuna tulisi olemaan superhelle, joten valkkasin tyköistuvan vuoritetun mekon. Jos olisin saanut valita uudestaan juhlapäivän aamuna, olisin ehkä valinnut jonkun hieman ilmavamman mekon. Juhlat menivät hyvin ja kestivät yömyöhään saakka! Sunnuntaina menin nauttimaan helteistä rannalle. Illalla suuntasimme kaverini kanssa syömään veden äärelle ihanaan kesäravintolaan Ristiinaan. Se kruunasi hellepäivän, sillä tänä kesänä ei ole liiaksi ollut hyviä ilmoja, jolloin olisi tehnyt mieli mennä syömään ulos. 

Palataan elokuun hulinoihin sitten kuun lopussa, mukavaa viikonloppua!

~ Tiia

Popeda!

Minä lähdössä poppeilemaan.

Festariaamiainen. Hups, jäi vähän vinoon kuva.

Mun parvekepuutarha alkaa tuottaa satoa!

Lappeenrannan kuuluisuudet, nam!

Linnoituksen alue oli tosi jees!

Iltauinnilla eräs kaunis kesäilta.

Suppailuhommii.

Juhlatunnelmissa kesähäissä!

Kallioniemessä oli ruokailumaisemat kohdillaan!