torstai 22. helmikuuta 2018

Jälkitauti, jalkapalloa ja opiskelua

Moikka taas!

Vaikka viimeksi sanoin, että pian aion ottaa selvää liikuntamahdollisuuksista täällä Valenciassa, niin toisin kävi. Seuraavana aamuna heräsin pieneen kurkkukipuun, en tosin pitänyt sitä siinä vaiheessa juuri minään. Yliopistolla olin koko ajan kylmissäni, mutta ajattelin sen johtuvan läpivedosta ja kylmästä ulkoilmasta. Kotiin päästyäni päätin kuitenkin mitata kuumeen varuilta, jos olisi vaikka pientä lämpöä. Lämpöä olikin jo 39! Ihmettelin vain, miten olin pystynyt ylipäätään olemaan tunnilla ja kävelemään puolen tunnin matkan kotiinkin. Näin alkoi siis vuodelepo urheilemisen sijaan.

Olin ostanut kaverini kanssa liput Valencia CF:n ja FC Barcelonan peliin juuri ennen kuin sairastuin ja ajattelin, että sinne minun on ainakin selviydyttävä, sillä lippu oli melko arvokas. Pari päivää ennen peliä yritin hoitaa kuumetta pois suomalaisten särkylääkkeiden avulla, mutta niistä ei tuntunut olevan hyötyä.  Sen vuoksi minun oli selvitettävä, miten pääsisin lääkärille, jotta vointini kohenisi peliä varten.

Yliopiston infotilaisuudessa olin onnekseni ottanut kuvan terveydenhoitajan vastaanoton aukioloajoista. Päätin oitis lähteä hänen puheilleen. Onneksi vastaanotto sijaitsi vain 5 minuutin kävelymatkan päässä, sillä kuntoni oli jo aivan loppu, kun pääsin vihdoin perille. Huomasin hyvin nopeasti, että asiointi siellä ei onnistunut englanniksi, joten yritin kuumehuuruissani virittää aivoni espanjan kielellä. Onnistuin mongertamaan, mikä minua vaivasi ja hän antoi minulle antibiootit suuhun kurkkauksen ja keuhkojen kuuntelemisen perusteella. Toinen hoitaja vastaanotolla sanoi, että minun pitää mennä vielä paikalliseen terveyskeskukseen ja hän kirjoitti minulle yhteystiedot ylös. En ymmärtänyt, miksi minun piti ylipäätään lähteä vielä ravaamaan, vaikka olin saanut lääkkeet. Päätin kuitenkin noudattaa hoitajan ohjetta ja hakeutua terveyskeskukseen.

Ottaessani yhteyttä terveyskeskukseen jouduin hoitamaan kommunikoinnin puhelimitse espanjaksi, sillä hän ei osannut englantia. Arvelin näin olevan, joten kirjoitin minulle Google-kääntäjään värssyni valmiiksi. Sen jälkeen hän kysyin minulta kuitenkin jotain hankalia kysymyksiä, joihin en ollut valmistautunut. Kysyin lopulta monelta voisin tulla terveyskeskukseen ja hän antoi minulle ajan.

Terveyskeskuksessa aloitin asiointini espanjaksi, koska en uskonut enää, että kukaan siellä osaa englantia. Onni oli, että vastaanotossa ollut mies puhui myös hieman englantia, mikä helpotti asiointia. Sain itselleni jonkin terveyskortin ja ajan lääkärille välittömästi. Myös lääkäri puhui hieman englantia, joten asiointi sujui hyvin. Sain kahdet särkylääkkeet ja uudet antibiootit, jotka hänen mukaansa olivat parempia kuin aiemmin saamani antibiootit. Jätin siis terveydenhoitajalta saamani antibiootit syömättä ja söin lääkkeitä lääkärin määräämän reseptin perusteella. Sitten marssin apteekkiin, hain lääkkeet ja hurautin taksilla 10 minuutin kävelymatkan kotiin, koska olin aivan ryytynyt.

Illalla minulla oli hieman parempi olo lääkkeiden vaikutuksen jälkeen ja lähdin katsomaan elämäni ensimmäistä jalkapallopeliä. Jalkapallostadion sijaitsee asuntomme vieressä, joten edes matka ei rasittanut liiaksi. Otin mukaan kaikki lämpimimmät vaatteeni ja nappasin asunnosta lainaksi viltin. Pysyin lämpimänä koko pelin ajan ja selvisin katsomossa kummatkin erät. Olisi ollut varmaan kivempi saada tuo kokemus terveenä, mutta kokemus se oli silti! En varmaan käy kuitenkaan katsomassa uudestaan jalkapalloa vaihtoni aikana, sillä en syttynyt niin paljoa lajille. :D Loppuviikon vain nukuin, katsoin telkkaa ja söin.

Viime viikolla uskaltauduin jo takaisin kouluun, mutta alkuviikon olin vielä melko uupunut koulupäivien jälkeen, joten en tehnyt muuta. Loppuviikosta ilmat lämpenivät ja uskaltauduin jo puistoon kävelemään, sillä halusin tutkia tulevia juoksumaisemiani vielä paremmin. Lisäksi kävin sunnuntaina yhdessä museossa, sillä monet museot ovat Valenciassa sunnuntaina ilmaisia.

Tällä viikolla olen opiskellut ja nauttinut lämpimistä keleistä, jotka tosin taisivat hetkeksi taas loppua. Osallistuimme kaverini kanssa maanantaina myös beer bong -turnaukseen ja olimme jo finaalissa kamppailemassa Toledon päiväretkestä, mutta hävisimme täpärästi italialaisille vaihto-opiskelijoille. Mutta eiköhän näitä mahdollisuuksia vielä tule, joten täytyy toistekin osallistua, jos onni suosisi silloin ;) Eilen mulla alkoi myös espanjan kielikurssi ja luulen, että mun kielitaito tulee kehittymään siellä. Nyt olen Barcelonassa ja aion viettää täällä viikonloppua ja palata takaisin Valenciaan lauantai-iltana.

~ Tiia

Minä kannustamassa!

Mestalla stadion.

Sokkona tilattu ruoka, oli ihan maistuva!

Valencian taidetta.

Valencia iltavaloissa.



2 kommenttia: