sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Gdansk, joulu, Corralejo ja takas Rolloon

Terve taas!

Palattuani Rovaniemeltä takaisin Etelä-Suomeen joulukuun puolivälissä ehdin olla paikoillani vaan viikonlopun verran, sillä lähdin melko extempore-matkalle Puolan Gdanskiin pikkuveljeni kanssa. Gdansk oli mielestäni mukava kaupunki ja hintataso oli kohdallaan. Eniten matkalta odotin joulutoria ja sellainen siellä myös oli. Kirsikkana kakun päälle viimeisenä päivänä satoi vielä lunta kunnolla, joten tunnelma torilla oli mitä mainioin! Lisäksi Gdanskissa oli suuri ostoskeskus ja monipuolisesti kauppoja, joten yksi päivä sujahti helposti shoppailun merkeissä. Kävimme myös tutustumassa meripihkamuseoon. Meripihka on ilmeisesti Puolan yksi eniten turistien ostamista tuotteista, joten oli kiva tutustua tuotteeseen ja sen syntyyn vähän tarkemmin.

Hotellimme Gdanskissa oli todella jees, koska aamupala tarjoiltiin suoraan huoneeseen. Edellisenä päivänä saimme valita listalta jonkin lämpimän aamupalan perussetin lisäksi. Parhaimpia olivat drop sconet, jotka olivat tavallaan pikkuisia pannukakkuja. Lisäksi hotellin sijainti oli loistava, sillä saimme nauttia ikkunasta jokimaisemista ja keskustaan oli vain hetken kävelymatka.

Joulun vietin perinteiseen tapaan perheeni kanssa mökkitunnelmissa. Ilmeisesti olin ollut tänäkin vuonna kiltisti, sillä pukki oli muistanut minua lahjoilla. Jouluruoka maistui tänä vuonna ehkä vieläkin paremmalta kuin muina vuosina, sillä en ollut ehtinyt syömään vielä missään muualla jouluruokaa ennen jouluaattoa. Ja mikään ei voita mummin tekemiä laatikoita! Porkkanalaatikko on mun herkkua ja välillä mietin, että sitähän voisi tehdä ihan muulloinkin kuin vain jouluna. Rentoutumisen ja syömisen lisäksi jouduin vaivaamaan aivonystyröitäni myös jouluna, sillä olin aikeissa yrittää korottaa erästä arvosanaani heti tammikuun alussa.

Joulun jälkeen lähdin käymään Mikkelissä. Siellä herättelin itseäni taas lukumoodiin ja sainkin suhteellisen hyvin luettua. Lisäksi kävimme katsomassa leffassa Swingersin. Sinänsä ihan hauska leffa, mutta aika pintaraapaisu se mielestäni oli ja siitä olisi saanut varmasti mielenkiintoisemmankin. Mutta kyllä sen katsoi, varsinkin kun sai napostella samalla poppareita!

Uudeksi vuodeksi lähdin jo kolmatta vuotta peräkkäin ulkomaille. Tällä kertaa kohteena oli Fuerteventura, joka on yksi Kanarian saarista. Olin katsonut ennakkoon lämpötiloja ja näytti siltä, että viikon kuumin lämpötila on +19C. Olin jopa hieman masentunut, että joudun palelemaan matkalla, mutta onnekseni huomasin paikan päällä, että sääennusteet eivät pitäneet paikkaansa, vaan lämpötila kohteessa oli varmasti päälle kaksikymmentä. Säätilat olivat siis erittäin passelit!

Tänä vuonna matka tehtiin double date -hengessä. Päätimme tutustua paremmin saareen, joten vuokrasimme auton ja kiersimme lähes koko Fuerteventuran saaren. Itse en olisi rattiin suostunut, mutta onneksi matkalla oli miesvahvistusta, jotka uskalsivat tarttua rattiin. Päivä kului nopeasti ja saimme nauttia mitä erilaisimmista maisemista, vaikkakin koko saari on pääosin melko karua. Yhtenä päivänä pidimme biitsipäivän meren rannalla. En kuitenkaan uskaltautunut uimaan, sillä merivesi tuntui melko viileältä. Muut päivät makasimme hotellin uima-altaalla ja otimme aurinkoa. Viimeisenä päivänä osallistuimme Buggy tourille. Kävimme ihastelemassa Corralejon dyynejä sekä lähiseutua. En ollut ajatellut, että hiekka pöllyäisi niin paljon. Olin yltä päältä hiekassa. Myös naamani värjääntyi hiekasta hieman päivettyneemmäksi, mikä ilahdutti minua kovasti hetkellisesti katsoessani itseäni peilistä, kunnes tajusin, että se kaikki oli vain hiekkaa. Buggy tourilla hirvitti hieman se, että ajoimme moottoritiellä, jossa rajoitus oli 100 km/h, mutta pikku kirpuillamme pääsimme vain maksimissaan 60 km/h. Muutenkaan vehje ei ollut mikään vakain kulkupeli, sillä jo retken aluksi starttimoottoria täytyi vähän hakata vasaralla, jotta koko härveli lähti ylipäätään käyntiin. Ilmeisesti se oli järjestäjille tuttua puuhaa, sillä he osasivat heti ottaa vasaran esille. Loppumatkasta taas edessämme olevan buggyn akku lähti irti ja heilui johtojen varassa, mutta onneksi matkanjärjestäjällä sattui mukaan nippusiteitä, jolla akku saatiin takaisin paikalleen ja matka jatkui loppuun asti ilman kommervenkkejä.

Palattuani takaisin Suomeen ehdin viettää yön kotona ja jo seuraavana aamuna suuntasinkin takaisin Helsinki-Vantaan lentokentälle ja sieltä kohti Rovaniemeä. Täällä olen nyt ollut jo pari viikkoa ja oikeastaan vain lukenut korotustentteihini sekä käynyt treenailemassa pääasiassa ryhmäliikunnoissa melkein joka päivä. Odottelen, että pääsisin pian jo hiihtelemään, mutta tänäänkin mittari on näyttänyt -24C, mikä on mielestäni hieman liikaa hiihtoladulle.

Mutta nyt nukkumaan, heido! :)

~ Tiia

Gdansk ja Motlawa-joki.

Kauppakeskus Forumissa oli myös panostettu joulutunnelmaan.

Siis tässä nyt niitä drop sconeja kuvassa vasemmalla, nam!

Joulutoritunnelmia.

Ja vähän lisää Gdanskin joulutunnelmaa.

Jouluaaton kattaus.

Minä lahjan kimpussa.

Ihan itse tein lumilyhdyn.

Corralejon rantaa.

Road tripillä kävimme tutustumassa jollekin aloe vera -tilalle ja tässä nyt maisemia sen pihalta.

Sisämaassa oli todella vuoristoista.

Tämä ravintola oli saanut Tripadvisorissa ylistystä, mutta se ei noussut kenenkään meistä suosikiksi, vaikkakin esillepano oli ihan kiva.

Meidän buggyt!

Ja sitä hiekan määrää, joka pöllysi näillä teillä!

Iltaisin kevytuntsikka oli tarpeen, sillä tuuli oli viileä eikä aurinko enää lämmittänyt.

Rantakadun varrelta.

Takaisin Lappiin!

Rapsakka ulkoilukeli.

Mä niin nautin näistä Rovaniemen kauniista talvimaisemista.

lauantai 12. tammikuuta 2019

Loppuvuosi Rollossa

Hei vaan ja hyvää uutta vuotta!

Nyt on taas aikaa kirjoittaa tännekin, joten teen sen heti, sillä olen mestari keksimään vaihtoehtoista tekemistä.

Tulin siis Rovaniemelle takaisin marraskuun alussa. Tuntuu, että mulla oli koko ajan tenttejä, sillä varsinaisten maisterikurssieni lisäksi istuin fuksien kanssa heidän kaikissa tenteissään koko syksyn ajan. Oon siis hullaantunut korotuskierteeseen... :D En siis tavoittele mitään vitossuoraa itselleni, mutta haluan korottaa huonoimmat numerot ja tavoitteena saada niistä edes hieman paremmat. Sitten alkaa olla notaaritutkinto esittelykelpoisessa kunnossa ja valmiina otettavaksi ulos.

Noh, kerrottakoon aluksi, että lokakuinen korottamisprosessini meni pahemman kerran metsään ja tällä viikolla olikin uusintayritys siitä. Toivotaan, että tällä kertaa numero korottuu eikä käy päinvastaista ilmiötä kuten edellisellä kerralla. Loppusyksyn korotustentit sen sijaan nousivat kumpikin yhdellä numerolla, mutta otin nekin nyt tammikuuksi uudestaan, sillä uskon, että osuvimmilla tehtävillä saan helposti vielä paremmat numerot niistä. Ja koska mulla ei oo muuta tammikuussa, ni miksipä en yrittäisi niitä uudestaan kerta täällä jo olen. Tän korotusrumban jälkeen aion keskittyä varsinaiseen opiskeluun ja jättää korottelun sikseen.

Syksyllä suorittamieni maisterikurssien arvosanat kompensoivat onneksi keskinkertaista menestystäni korotustenteissä. Se ilahdutti mieltäni ja sehän on tärkeintä, että menestyy uusissa tenteissä, jotta opinnot rullaavat eteenpäin! Koska luonnonvaraoikeuden tentti meni aika nappiin, niin ilmoittauduin myös ympäristöoikeuden projektiopintoihin. Tällä hetkellä on siis ajatuksissa, että voisin tehdä pro gradu -tutkielmani johonkin ympäristöoikeuteen liittyvästä aiheesta. En tosin tiedä vielä, että mistä. En ole aiemmin miettinyt ollenkaan, että tekisin graduni ympäristöoikeudesta, mutta tarkemmin ajateltuna oikeudenala lienee ajankohtainen ja sisältää varsin mielenkiintoisia aiheita.

Opiskelijabileissä kävin aika vähän. Koko syksyn aikana taisin löytää itseni Half Moonin tanssilattialta kaksi kertaa (siis sen jälkeen kun varsinaisesti palasin Rolloon). Kävin myös kerran Toipparilla pikkujoulujen yhteydessä kavereideni kanssa. Oli jotenkin ankeaa huomata, että tosi moni näytti aivan vieraalta ja ne harvat ihmiset, joita tunsin, olivat laskettavissa varmaan sormissa. Kyllä se nyt on vaan niin, että alkaa vanhuus viemään voittoa tässä bilehommassa.

Syksyllä kuntoiluni hoitui tarjousten perässä juosten. Bongasin pari hyvää sali- ja ryhmäliikuntatarjousta ja maksoin syksyllä vain 30 euroa treenailuistani. Samalla hintaa olisin saanut yliopiston sporttipassin, mutta noi kunnon asiakkuudet avasi laajemmat ryhmäliikuntamahdollisuudet. En ollut käynyt ryhmäliikunnoissa taas miesmuistiin. Ja edelleen voin sanoa, että bodypump on se mun favourite!

Tässä kaikki tältä erää. Jatkan ens viikolla mun joulun ja uuden vuoden tapahtumista, joten palaillaan silloin! :)

~ Tiia

Joulupukin Pajakylässä katsomassa joulunavausta.

Lähdössä Pikku G:n keikalle.

Näin musertavalta Rovaniemi näytti oikeastaan koko marraskuun ja vielä joulukuun alunkin.

Pakko oli käydä syksyllä myös kerran sushilla, koska ne on niin hyviä, nam!

Ruusulähetys piristi kaamoksen aikaa.

Tässä mä treenailemassa mun lempparisalilla.

Saksalaisten sotilaiden hautausmaalla Rovaniemellä. Oli aika mystinen paikka. Tältä näytti siis Rovaniemellä 24.11.2018. En ihmettele, miksi turistit olivat pettyneitä tullessaan Rolloon, kun lumen sijasta sammal vain vihersi.

Tällaiset aamun värit ovat parasta! Oltiin menossa mun kaverin kanssa ELSA Rovaniemen brunssille.

Itsenäisyyspäivää vietin Mikkelissä ja pääsin myös seuraamaan upeaa paraatia.
Moottorikelkkailemassa, oli aika jännää!

Joulukuun 10. päivä kinokset olivat vallanneet Rovaniemen, jee!

Jos kerta muutkin, niin minäkin. Selfie colarekan kanssa :D